Kysymykset ja vastaukset

Vastauksia T&V Chattiin tulleisiin kysymyksiin

 

KARI ALHOLA

KYSYMYS: Ovatko yritysten antamat parin tonnin hyväntekeväisyyslahjoitukset muille kuin tuloverolain 57§:ssä mainituille tahoille vähennyskelpoisia verotuksessa miltään osin? Voidaanko käsitellä esim. mainoskuluna, jos yrityksen nimi vilahtaa TV:ssä lahjoittaneiden listalla?

VASTAUS: Peruslähtökohtana on, että lahjoitus on vähennyskelpoinen siten kuin TVL 57 §:ssä on säädetty. Mutta kysymyshän ei ole lahjoittamisesta, jos siinä on vastasuoritus. Mm. näkyvyyden saaminen on yleisesti ottaen rahan vastasuoritus eikä lahja. Tätä vasten tuloverotuksessa vähennysoikeus on olemassa. Sopimus on näissäkin asioissa yksi lähtökohta – tosin kuvatussa tilanteessa ei erillistä sopimusta lienee yleisesti ole.

KYSYMYS: Jos oy:n ainut osakas maksaa muutamaan kohteeseen kuukausittain lahjoituksia, vuodessa 12000,00. Voiko verottaja katsoa tällaiset osakkaan omaksi kuluksi? Summa on suuri suhteessa liikevaihtoon, eivätkä TVL:n mukaan vähennyskelpoisia.
 
VASTAUS: Kuvatussa tilanteessa kysymys näyttäisi olevan lahjoituksesta, jonka vähennysoikeudesta on erikseen säädetty eikä tuo näytä täyttävän niitä kriteereitä eikä toisaalta kysymys ole tässä myöskään esim. liiketoimintaan liittyvästä menosta. Näin ollen liputtaisin veroriskiksi, jos tällaisia merkitään vähennettäväksi verotettavasta tulosta. Sen sijaan peitellyn osingon säännöstö ei välttämättä tässä kohdin tule kysymykseen. Nimittäin peitellyssä osingossa osakkeenomistajan tai tämän omaisen tulisi saada hyväksi osakkuusaseman perusteella rahanarvoinen etuus. Jos edunsaaja ei kuulu tähän kategoriaan, niin peitelty osinko ei siis soveltuisi. Mutta em. edellytyksen täyttyessä, säännös soveltuu (ks. VML 29 §).

KYSYMYS: Mitä. jos sponsoroidaan kirjanpitopalvelun muodossa - ja urheilijan asusteissa tietenkin kirjanpitopalvelun tekemän yhtiön logot?

VASTAUS: Tässä kysymys on (by the book) vaihdosta eli ihan normaalista kaupankäynnistä. Vaikka käytännössä tällainen saattaisi mennä ilman alv-pohdintoja, niin kyllä tuossa rahan sijaan annetaan rahanarvoinen palvelu, jota vastaan saadaan toinen palvelu eli mainontaa. Näin ollen muiden edellytysten täyttyessä kysymys olisi verollisesta toiminnasta. Lisäksi todettakoon – vaikka tässä ei niinkään kysymys siitä, että jos kirjanpitopalvelu annettaisiin ilmaiseksi, niin se johtaisi oman käytön veroon. Ja tätä vasten taas kirjanpitotoimiston tulisi käsitellä tämä verollisena, ja koska se tulee verollisen liiketoiminnan käyttöön, se voidaan myös vähentää. Kysymys olisi näin ollen myös urheilijalle verollista toimintaa.

 

HENRY KAMPMAN

KYSYMYS: Pitääkö kaikkiin tilinpäätöksiin nyt lisätä liitetieto jatkuvuusperiaatteen noudattamisesta / realisointiperiaatetta?

VASTAUS: Jatkuvuusperiaate on lähtökohta olettama ja näin ollen sitä ei mielestäni ole tarpeen erikseen mainita. Jos taas tilinpäätös laadittaisiin realisointiperiaatteella, niin tästä tulisi mainita erikseen tilinpäätöksen liitetiedoissa. Realisointiperiaatteen käyttö aiheuttaisi myös sen, että liitetiedoissa tulisi varmaankin kertoa tarkemmin olennaisista tapahtumista tilikauden päättymisen jälkeen.
 
KYSYMYS: Korona-aikana lainoihin on saatu lyhennyserien vapautuksia esim. 6 kk:lle. Esitetäänkö ne erät pitkäaikaisissa vai lyhytaikaisissa lainoissa?

VASTAUS: Lainat esitetään tilinpäätöksessä siten, että seuraavat 12 kk:n aikana sopimuksen perusteella erääntyvät lainat esitetään lyhytaikaisissa veloissa. Jos siis tosiasiallisesti lainan luonne on siirtynyt lyhytaikaisesta pitkäaikaiseksi, yli 12 kk:n kuluttua erääntyväksi lainaksi, niin mielestäni se voidaan esittää tällöin pitkäaikaisissa veloissa. Asian tosiallinen luonne sekä kirjallinen vahvistus lainan myöntäjältä ovat mielestäni tärkeässä asemassa tilinpäätöskäsittelyn kannalta.
 
KYSYMYS: Miten henkilöyhtiön ay tai ky oman pääoman merkittävään negatiivisuuteen tulisi suhtautua kirjanpitäjän roolissa?

VASTAUS: Tähän en osaa niin tarkasti vastata. Totean käsityksenäni, että henkilöyhtiöissä on erilaiset ja myös henkilökohtaiset vastuut yhtiön sitoumuksista, joka erottaa ne osakeyhtiöstä, jossa lähtökohtaisesti vain yhtiö, eivätkä yksittäiset henkilöt, vastaa yhtiön velvoitteista. Myös ay ja ky:n negatiivisinen oman pääoman yhteydessä on kirjanpitäjän tärkeää informoida yrittäjää yhtiön toiminnan tappiollisuudesta/ylivelkaisuudesta, jottei negatiivinen kierre pääse liian pitkälle.

 

MARKKU OJALA

KYSYMYS: Miten tosiasiallinen johto määritellään? Jos päätökset ja päätöksenteko tapahtuu ulkomailla, onko tämä riittävä?

VASTAUS: Tosiasiallisen johtopaikan sijainnin arvioinnissa lähtökohtana pidetään hallituksen tai muun vastaavan ylimmän päätöksentekoelimen päätöksentekopaikkaa. Jos päätökset ja päätöksenteko tapahtuu ulkomailla, niin tällöin yrityksen tosiasiallinen johtopaikka ei ole Suomessa. Verohallinto tulee antamaan ohjeen, jossa käsitellään näitä kysymyksiä. Ohjeluonnoksessa on mainittu esimerkkinä, että vaikka hallituksen tai vastaavan ylimmän päätöksentekoelimen päätökset olisi tehty ulkomailla, mutta tämän toimielimen jäsenet ottavat ohjeet Suomessa asuvalta henkilöltä, niin tällöin tosiasiassa ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset tehdään täällä ja yrityksellä on täällä tosiasiallinen johtopaikka. On ymmärrettävää, että Verohallinnolla tulee olla riittävää näyttöä siitä, että joku tietty henkilö  tai henkilöt ohjaavat päätöksentekoa täältä käsin.  Näistä voi syntyä hankalia tosiasioihin liittyviä näyttökysymyksiä kaiken kaikkiaan.
 
KYSYMYS: Entä jos Virossa olevan yhtiön suomalainen omistaja on itsekin kirjoilla Virossa, vaikka oleskelee pääasiallisesti perheensä luona Suomessa? Tosiasiallinen johtopaikka missä?

VASTAUS: Asiaa lähdetään arvioimaan hallituksen tai muun vastaavan ylimmän päätöksentekoelimen päätöksentekopaikan perusteella. Jos kokoukset on pidetty ja päätökset tehty Virossa, niin tällöin lähtökohtana on, että tosiasiallinen johtopaikka olisi Virossa. Mikäli Verohallinto haluaa toista väittää, niin tällöin sillä pitää olla esittää näyttöä siitä, että käytännössä päätöksenteko tapahtuu täällä Suomessa. Verohallinnon ohjeluonnoksessa esitetään esimerkkinä tilanne, jossa henkilö antaa päätöksenteko-ohjeet Virossa perustetun yhtiön hallintoelimen jäsenille. Tosiasiallisen johtopaikan osalta saattaa siis syntyä hankalia soveltamis- ja tulkintaongelmia, kuten tämä esittämäsi tapauskin osoittaa.
 
Meillä Suomessa ja muuallakin lähdetään yleensä siitä, että yritykselle syntyy yleinen verovelvollisuus siihen maahan, jonka lakien mukaan yritys on perustettu ja johon se on rekisteröity. Lisäksi yleinen verovelvollisuus voidaan perustaa tosiasialliseen johtopaikkaan. Lakimuutoksen jälkeen yleinen verovelvollisuus Suomessa voi siis syntyä nyt sillä perusteella, että a) yritys on Suomen yhtiölainsäädännön mukaan perustettu ja rekisteröity tänne ja b) ulkomaisen yrityksen tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Kun esim. Viroon perustettu yritys on todennäköisesti siellä yleisesti verovelvollinen ja tosiasiallisen johtopaikan perusteella myös täällä yleisesti verovelvollinen, niin tällöin olla siinä tilanteessa, että Viron ja Suomen veroviranomaiset keskenään sitten lopulta ratkaisevat, mikä on yrityksen asuinvaltio. Asuinvaltio yleensä sitten poistaa kaksinkertaisen verotuksen, jos ns. lähdevaltiossa on jouduttu maksamaan veroa.
 
KYSYMYS: Onko tulossa muutoksia, mikäli yhtiö on rekisteröity Suomessa ja omistajat ovat ulkomaalaisia?

VASTAUS: Ei ole tiedossa, että muutoksia olisi tulossa tällaiseen tilanteeseen. Tuloverolakiimme sisältyy säännös, että kotimainen yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Verovelvollinen sekä täällä Suomessa että muualla syntyneestä tulosta. Jos siis yhtiö on perustettu yhtiölainsäädäntömme mukaisesti ja rekisteröity tänne Suomeen, niin se on yleisesti verovelvollinen, vaikka sen osakkeenomistajat olisivatkin ulkomaalaisia henkilöitä.

KYSYMYS: Case: Yhtiöllä (oy) oli evl- ja tvl-toimintaa vuonna 2019. Toiminta jatkunut samanlaisena v 2020. Arvopapereita myyty v 2020 tappiolla, ei luovutusvoittoja. Sijoitukset ilmoitettu v 2019 veroilmoituksella TVL-sijoituksissa. Onko arvopapereiden luovutustappio vähennyskelpoinen v 2020 vai onko se vähennyskelvoton "Muun omaisuuden" luovutustappio? Määrittelyä "Muulle omaisuudelle" kaivataan kipeästi!

VASTAUS: Arvopaperit voivat olla joko käyttö-, rahoitus- tai vaihto-omaisuutta. Jos kyse ei ole mistään näistä, niin tällöin arvopaperit kuuluvat  osakeyhtiön verotuksessa muuhun omaisuuslajiin.
 
Verohallinto ei ole tehnyt mitään uutta linjausta siitä, missä tilanteissa arvopaperit voivat kuulua vaihto-omaisuuteen, jolloin kyse on elinkeinotoimintana tapahtuvasta arvopaperikaupasta. Pienimuotoinen ja passiivinen arvopaperikauppa voi käytännössä merkitä sitä, että Verohallinto käsittelee arvopaperit muuhun omaisuuslajiin kuuluvina arvopapereina.
 
Arvopaperit voivat olla rahoitusomaisuutta. Verohallinto on perustanut arvionsa aiemmin seuraaviin asioihin:

  • aika – Verohallinnon näkemyksen mukaan rahoitusomaisuutta yleensä vain yhden tilikauden
  • likvidiys
  • rahoitusomaisuuden määrä suhteessa vieraaseen pääomaan ja investointitarpeisiin

KHO linjasi asian toisin kuin Verohallinto ratkaisussaan 2013:69. Kyse oli sijoitusrahaston osuuksista, joiden omistusaika vaihteli puolestatoista vuodesta kolmeenkin vuoteen. KHO perusteli osuuksien rahoitusomaisuusluonnetta seuraavilla asioilla:
varat oli kiistatta ansaittu liiketoiminnassa, sijoitusrahasto-osuuksien arvo ei ollut suhteeton yhtiön liiketoimintaan verrattuna ja yhtiö oli osoittanut, että se oli tarvinnut varoja seuraavan tilikauden tappioiden kattamiseen ja sitä seuraavalla tilikaudella tehtyihin investointeihin.

Kannattaa nyt siis arvioida, että onko kyse a) arvopaperikaupasta, joka on elinkeinotoimintaa tai b) arvopapereista, jotka ovat yrityksen rahoitusomaisuutta. Ilmeisesti käyttöomaisuudesta ei ole kyse eli yhtiön ja sen omistaman yhtiön välillä ei ole ns. toiminnallista yhteyttä. Kannattaa siis aloittaa kysymyksellä, että missä tarkoituksessa arvopaperit on hankittu. Onko tarkoitus käydä arvopaperikauppaa vai onko esim. kyse liiketoiminnassa syntyneiden varojen sijoittamisesta lyhytaikaisesti tulevia investointeja varten? Jos kysyjä on tilitoimistosta, niin asiasta on hyvä keskustella asiakkaan kanssa ja tuoda esiin arvopapereihin ja erityisesti siis myyntitappioiden vähentämiseen liittyviä veroriskejä.
 
KYSYMYS: Mitä on alustatalouden tiedot, joita verohallinto kerää? Itselle ainakin ihan outo juttu.

VASTAUS: Alustatalous tarkoittaa ostajan ja myyjän ”kohtaamista” digitaalisella palvelualustalla. Yksi esimerkki on Airbnb-palvelualusta, jossa voidaan tarjota ja ostaa majoitusta. Tämä toiminta syrjäyttää osaltaan perinteistä hotellitoimintaa. Sopimuksia tehdään lukuisten henkilöiden ja yritysten välillä tällä palvelualustalla. Niin Suomen kuin muidenkin maiden veroviranomaiset ovat kiinnostuneita siitä, miten ne tulevaisuudessa saavat valvontatietoa näistä tapahtumista esim. tällaiselta palvelualustalta, jonne tiedot kertyvät.

 

LEENA REKOLA-NIEMINEN

KYSYMYS: Jos tuotekehityslainasta on annettu loppuosa avustuksena ja tuotekehitys on aktivoitu ja jo poistettu, käsitelläänkö avustus liiketoiminnan muuna tuottona?

VASTAUS: Kyllä käsitellään ja liitetieto poikkeuksellisesta erästä.
 
KYSYMYS: Jos ensimmäisellä tilikaudella tehdään korotetut poistot, onko korotetut poistot pakko tehdä myös seuraavilla tilikausilla?

VASTAUS: Ei ole, saa valita sen, minä vuosina tekee. Kuitenkin on pidettävä erillään muusta kalustosta 1.1.2024 saakka.
 
KYSYMYS: Jos aktivoitu aiemmin ja poistettu kokonaan ja lainan loppuosan saa avustuksena. Käsitelläänkö avustus tulona?

VASTAUS: Kyllä käsitellään liiketoiminnan muuna tuottona ja liitetieto poikkeuksellisesta erästä.

 

PAULA ROIMA

KYSYMYS: Ovatko anteeksiannetut myyntisaamiset vähennyskelpoisia tuloverotuksessa/alv-verotuksessa? Myyntisaatavia ei ole yritetty periä.

VASTAUS: Verohallinnon sivuilla lukee: ” Myyntisaamisen arvonaleneminen on verotuksessa vähennyskelpoinen, kun saamisen osalta ei perustellusti enää odoteta kertyvän suoritusta.” Todisteeksi arvonalentumisesta riittää yleensä epäonnistuneet perintätoimet, ostajan heikko taloudellinen tilanne (saneeraus, konkurssi muu viite maksukyvyttömyydestä) tai akordi. Eli vähennysoikeuden voi käsitykseni mukaan osoittaa monella tapaa (ks. tarkemmin Hallituksen esitys HE 203/1992). Näen silti ongelmallisena, jos yritys jatkuvasti jättää perimättä myyntisaamisia. Lisäksi lähipiiriin liittyvät myyntisaamisten alaskirjaukset tai akordit eivät välttämättä kuulu vähennysoikeuden piiriin.
 
KYSYMYS: "Mikäli rahoitusyhtiö ei saa suoritusta factoroituun laskuun sovitussa ajassa, lasku palautetaan yhtiön itsensä perittäväksi." Tässä myös factoring-rahoitus putoaa pois, tästä voi tulla likviditeettiongelmia yhtäkkiä.

VASTAUS: Kyllä, käsitykseni mukaan factorointiin voi liittyä tämä haaste, eli osa laskuista palautuu yhtiölle itselleen.
 
KYSYMYS: Kuinka pitkälle Factoring-yhtiöt perivät saatavia? Voiko johtaa oikeustoimiin vai jääkö ne aina myyntilaskun tekijän vastuulle?

VASTAUS: Toimintatapa riippuu rahoitusyhtiöstä, mutta ainakin osa rahoitusyhtiöistä hoitaa prosessin maksuhuomautuksista oikeudelliseen perintään asti. Myös riita-asioiden selvittämiseen voi saada juridista neuvontaa.

 

TUOMAS TAHVANAINEN

KYSYMYS: Miten käytännössä kaukomyyntiä seurataan maittain, jotta tiedätään milloin rekisteröityä toiseen eu maahan? Saadaanko tieto yl. verkkokaupan raporteista?

VASTAUS: Verkkokaupan raporteilta tämä tieto tulee saada. Mutta tässä tärkeää huomioida, että verkkokauppoja ja niiden myyntiraportointeja on monen tyyppisiä. Tämä on syytä varmistaa asiakkaan kanssa ja pyytää pääsy raportointiin itselleen. Riippuen verkkokaupan raportointi kyvykkyydestä, voi olla tarpeen perustaa seuranta esim tilitasolle kirjanpitoon. Kun on tarvetta seurata myyntimäärien kehitystä ja raja-arvojen ylittymistä.
 
KYSYMYS: Onko maksunvälittäjän provisioiden/kulujen alv nykyään vähennyskelpoista?

VASTAUS: Maksunvälittäjien provisioiden arvonlisäverollisuuteen liittyy tulkintaongelmatiikkaa, milloin on kyse AVL 42 §:n mukaisesta rahoituspalvelun maksuliikkeeseen liittyvistä palveluista ja milloin kyse muusta maksunvälittämiseen liittyvästä tiedonsiirron palvelusta. Kuitenkin vähennysoikeus näiden provisioiden arvonlisäverosta liittyy varsinaisen hyödykkeen myyjän toiminnasta ja siten maksunvälityksen liittymisestä arvonlisäverolliseen tai arvonlisäverottomaan toimintaan.
 
Petri Salomaan kommentti:
Äskeisessä esityksessä käsitellyn kaukomyynnin osalta on hyvä huomioida, että ko. säännöksiä ei (tällä tietoa) sovelleta enää 1.7.2021 jälkeen, vaan tuosta alkaen tavaramyynnit kuluttajille toisiin EU-maihin eli ns. etämyynnit verotetaan aina (pl. myyjäkohtainen 10 000 euron vuosiraja) määränpäävaltiossa, sen verokantojen mukaan - toisen EU-valtion veron ilmoittaminen ja maksaminen voidaan kuitenkin niin haluttaessa hoitaa one stop shopin eli erityisjärjestelmän kautta. Tästä aiheesta lisää varmastikin seuraavassa esityksessä ja myöhemmin myös Tilisanomissa.

VASTAUS: Tämä on hyvä huomio. Tämän osalta on tulossa Hallituksen esitys, joka on vielä laadinta ja kommentointivaiheessa, joten täsmentynee piakkoin. Nykymallinen Kaukomyyntisäännöstä on jäämässä historiaan ja se korvaantuu näillä näkymin Etämyynninsäännöstöllä. Tässä merkittävin muutos tulee olemaan juurikin mainittu 10k€ raja-arvo, jota pienemmät myynnit voi myydä myyjä maan arvonlisäverolla. Tämän rajan jälkeen on myyjällä on velvollisuus veloittaa myynti ostajan kotimaan (tavara kaupassa, minne kuljetus päättyy) arvonlisäverolla ja tämän toteutukseen on käytännössä kaksi vaihtoehtoa:
1) Rekisteröityä kuluttajan kotimaahan arvonlisäverovelvolliseksi ja hoitaa arvonlisäverovelvollisuudet (ilmoittaminen ja maksaminen) sinne
2) Rekisteröityä OSS järjestelmään ja raportoida sekä maksaa arvonlisäverot OmaVeron kautta

 

SEPPO VILLA

KYSYMYS: Varojen jako - jos ne eivät riitä velkojen maksuun. Mitä lopuille veloille tapahtuu? Mitä sitten, jos purettavan yhtiön omaisuus ei riitä velkojen maksuun. Mitä tapahtuu jäljelle jääville veloille?
 
VASTAUS: Käsitykseni mukaan, jos varat eivät riitä velkojen maksuun, pesänselvittäjällä on velvollisuus hakea yhtiö konkurssiin. (OYL 20:7.2)
 
KYSYMYS: Jos yhtiö on purettu ja sen jälkeen tulee verotarkastus ja määrätään lisää veroa. Kuka vastaa?
 
VASTAUS: Purkautuvan osakeyhtiön verotus tapahtuu viimeisen kerran purkautumiseen päättyvältä verovuodelta. Po. ja aikaisempiin verovuosiin voidaan siis kohdistaa verotarkastus. Asiaa voi lähestyä oikeudellisesti näin. OYL 10:14.1:n mukaan selvitysmiesten on haettava julkinen haaste yhtiön velkojille. Julkisen haasteen idea liittyy siihen, että tuntemattomaksi jääneet velat lakkaavat. Oma käsitykseni on, että verosaaminen on yhtä lailla velkaa kuin muutkin velat, joka pitää ilmoittaa määräpäivään mennessä.  Ellei veronsaaja ole valvonut julkisessa haasteessa saatavaa, julkisen haasteen määräpäivän jälkeen ja yhtiön purkauduttua veronsaajakaan ei enää voi esittää uusia vaatimuksia. Saatavat - myös verosaatavat pitää valvoa määräpäivään mennessä. OYL 20:17.1:n mukaan yhtiö katsotaan puretuksi, kun selvitysmiehet ovat esittäneet lopputilityksen yhtiökokouksessa.
 
KYSYMYS: Päteekö tähän myös tuo aiempi yli 10 % omistus vielä yhden vuoden ajan omistuksen laskusta alle 10 prosenttiin?
 
VASTAUS: Ymmärrän tilanteen niin, käyttöomaisuusosakkeiden purkutappio on mahdollinen, jos on alle 10 prosentin omistus ja tämä tila (alle 10 %) on jatkunut / kestänyt vähintään yhden vuoden ajan ennen yhtiön purkautumista. Eli kun omistus on laskenut alle 10 prosenttiin, niin 10 %:n tilan pitää kestää ja jatkua vähintään 1 vuosi.
 
(Käyttöomaisuusosakkeen verovapaus: Osake on verovapaasti luovutettava osake, jos se on EVL 12 §:ssä tarkoitettua käyttöomaisuutta (pl. kiinteistöyhtiön osakkeet), omistusosuus on yli 10 prosenttia kaikista osakkeista ja omistus on kestänyt vähintään vuoden).